Luontoakkuna

[Daison]

Maaiilimato

Suomen luonto on saanut uuden eläinlajin. Varsinkin puutarhoissa viihtyvä maaiilimato askarruttaa tutkijoita ja ärsyttää kissanomistajia. Maaiilimato muistuttaa ulkoisesti iilimatoa, mutta se ei elä vedessä vaan puutarhanurmikoilla. Se on tumman punaruskea luikertelija, jonka ruumis on jaokkeinen. Kohdatessaan ihmisiä maaiilimato pysähtyy tillittämään ihmistä silmiin ja pyrkii sitten tarrautumaan jalkoihin. Jos näitä eliöitä ilmaantuu puutarhaan, kannattaa siellä kulkea kumpparit jalassa.

Kissat ovat maaiilimatojen pääasiallisia saaliita. Koska maaiilimato on noin 30 cm pitkä ja tarvittaessa liukasliikkeinen, ovat kissat välillä ihmeissään sellaisen kohdatessaan. Monet kissat panevat ärhäkästi hanttiin, mutta on myös arempia kissoja, jotka pyrkivät pakosalle. Pitkäkarvaiset kissat ovat maaiilimadoille hankalia, sillä karvat tukkivat niitten hengityselimet. Lyhytkarvaisiin kissoihin maaiilimadot saattavat kiinnittyä sinnikkäästä vastarinnasta huolimatta. Ne saa kyllä irti, kun niitä päästä puristaa ja vähän vääntää. Kannattaa käyttää lattapäisiä pihtejä, ei sivuleikkureita.

Maaiilimatoa ei saisi päästää naapurin tontille, mutta kuka niitä aina huomaa. Tosin monilla on yllättävän tarkka kameravalvonta.

Maaiilimadoilla ei ole luontaisia ystäviä, ellei toisia maaiilimatoja oteta lukuun. Niitten torjuntaan on sen sijaan saatu apua yllättävältä taholta. On huomattu, etteivät maaiilimadot erota eläviä ja elävännäköisiä kohteita toisistaan. Niinpä onkin huomattu, että maaiilimadot hyökkäävät puutarhatonttujen kimppuun kuin ne olisivat elollisia saaliita. Näitten hyökkäysten myötä maaiilimatojen neulanterävät hampaat napsahtelevat poikki. Kiivaina saalistajina maaiilimadot eivät anna tämän häiritä vaan imevät puutarhatonttuja samalla innolla kuin elollisia olentoja.

Kummallisena ilmiönä jotkut ufotutkijat ovat alkaneet levittää väitteitä, joiden mukaan erikoinen symbioosi saattaisi syntyä maaiilimatojen ja puutarhatonttujen välille. Kun puutarhatontut saavat maaiilimadoista niitten omaa verta, alkaa puutarhatontuissa ilmetä pientä vipinää. Jotkut väittävät nähneensä puutarhatonttujen liikehtivän pihassaan ja toisinaan niitten väitetään tapailevan jotain laulunpätkää. Vastineeksi saamastaan verestä puutarhatontut tarjoavat maaiilimadoille valmistamaansa sahtia, jota ne sitten yhdessä ryyppäävät ja remuavat iltamyöhään. Humalaiset maaiilimadot saattavat jopa hyökätä autojen kimppuun, joten autot on syytä säilyttää tallissa.